YHTEENVETO Iho muodostuu kolmesta toiminnallisesta kerroksesta: Orvaskesi (epidermis) Verinahka (dermis) Ihonalaiskerros (subkutis) Orvaskesi koostuu viidestä kerroksesta. Tyvisolukerros (stratum basale) sisältää tyvi- tai emosolut, jotka huolehtivat jatkuvasta ihon uudistumisesta solunjakautumisen keinoin. Sen yläpuolella on okasolukerros (stratum spinosum). Sitten jyväiskerros, kirkassolukerros ja sarveiskerros (stratum granulosum, lucidium ja corneum) tässä järjestyksessä. Sarveiskerros koostuu 15–20 solukerroksesta, jotka yhdessä orvaskeden lipidien kanssa muodostavat läpäisyesteen. Sillä on kaksi tärkeää tehtävää: Se estää vieraiden aineiden, kuten mikrobien, kemikaalien ja allergeenien pääsyn ihon läpi. Se minimoi orvaskeden kautta tapahtuvan veden poistumisen (TEWL) ja on näin ollen hyvin tärkeä elimistölle. Verinahka koostuu kahdesta kerroksesta: nystykerroksesta, joka muodostaa selkeän, aaltomaisen rajan orvaskettä vasten, sekä verkkokerroksesta, jonka raja ihonalaiskerrosta vasten on epäselvä. Verinahan tärkeimmät rakenneosat ovat proteiinisidekudossäikeet, jotka ovat liittyneet glykosaminoglykaaneihin tai mukopolysakkarideihin. Ihon apuelimiä ovat kynnet, ihokarvat ja ihon rauhaset (glandulae cutis). Erityisesti hiki- ja talirauhasilla on tärkeä merkitys hydrolipidikalvon muodostamisessa. Ihonalaiskerros toimii ensisijaisesti ihon energiavarastona: nestemäisiksi rasvoiksi muuntuneet ravinteet varastoituvat adiposyytteihin eli rasvasoluihin. Samalla ihonalaiskerros toimii eristeenä ja iskunvaimentimena.