 |
|
|
|
|
|
| |
|
|
|
| |
|
|
|
| |
|
Nystykerros (stratum papillare) muodostaa tarkkarajaisen aaltomaisen rajan orvaskeden kanssa.
1 Nystykerros
2 Tyvikalvo
3 Tyvisolut
4 Orvaskesi
|
|
| |
|
|
|
| |
Nystykerros ja verkkokerros
Verkkokerros (stratum reticulare) muodostaa verinahan alemman osan, joka sulautuu epätarkasti ihonalaiskerrokseen. Nystykerros (stratum papillare) on orvaskedestä selvästi aaltomaisella rajalla erottuva verinahan yläosa. Rajapinnan aaltomainen rakenne lisää orvaskeden vastaista kosketuspintaa ja varmistaa näin orvaskeden alimman kerroksen tyvisolujen riittävän ravinnonsaannin nystyjen verisuonten kautta.
Verinahan sidekudos
Verinahan keskeisin rakenneosa on proteiinisidekudos, joka koostuu elastisista kaarimaisista säikeistä ja aaltomaisista, vähemmän elastisista kollageenisäikeistä. Nämä huolehtivat verinahan joustavuudesta ja kestävyydestä.
|
|
|
|
| |
Nuori kollageenisäie - glykosaminoglykaani - voi sitoa suuria määriä vettä ja tehdä nuoresta ihosta hyvin kimmoisan. Ihon vanhentuessa kollageenisäikeiden ristikkäisyys lisääntyy ja niiden vedensitomiskyky heikkenee. Iho rypistyy.
|
|
Glykosaminoglykaanit (mukopolysakkaridit) sitoutuvat proteiinisidekudokseen ja muodostavat proteoglykaaneja. Nämä muodostavat geelimäisen massan, joka imee ja vapauttaa vettä pesusienen tavoin. |
|
| |
Sidekudos, glykosaminoglykaani ja vedensitomiskyky
Verinahan verkkorakenteessa on myös eräänlaista "täytettä", joka muodostuu pitkistä sokerimolekyyliketjuista (polysakkarideista). Näitä kutsutaan glykosaminoglykaaneiksi (tai mukopolysakkarideiksi). Liimamaisen fibronektiinin avulla ne sitoutuvat proteiinisidekudokseen muodostaen proteoglykaaneja, jotka kykenevät sitomaan vesimolekyyleja. Tämä geelimäinen massa toimii pesusienen tavoin. Paine saa sen vapauttamaan sitoutuneen veden ja alipaine imemään vettä itseensä. Tämän prosessin kautta verinahka saa ravinteensa. Hyaluronihappo kuuluu glykosaminoglykaaneihin ja edesauttaa näin vedensidontaprosessia. Glykosaminoglykaaneita uudistuu ja kuluu koko ajan. Kollageenisäikeet sitä vastoin uudistuvat vain pakon edessä, kuten ihon vahingoituttua.
Sidekudoksen lisäksi verinahka sisältää erilaisia soluja, kuten fibroblasteja, syöttösoluja ja muita kudossoluja sekä erilaisia veri- ja imusuonia, hermopäätteitä, lämpöhermoreseptoreja ja kosketusaistinelimiä. |
|
|
|
| |
|
lisää  |
|
|
