Home
INTERNATIONALPRODUCT FINDERYHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT
AJANKOHTAISTA
Sensitive Skin Dry Skin Sensitive Facial Skin Impure Skin Sun Sensitive Skin
  Orvaskesi

Orvaskesi eli epidermis on ihon uloin kerros ja muodostaa varsinaisen ympäristön vaikutuksilta suojaavan peitteen. Sen paksuus on keskimäärin 0,1 mm. Kasvojen orvaskesi on vain 0,02 millimetrin paksuinen, jalkapohjien 1–5 mm.


Ihon pinnalla ovat hikirauhasten huokoset (100–200/cm2) ja talirauhasten aukot (50–100/cm2). Niiden eritteet huolehtivat ihon kosteudesta ja rasvaisuudesta ja ylläpitävät hydrolipidikerrosta. Orvaskedessä itsessään ei ole verisuonia, joten se saa ravinteensa verinahan nystyjen hiussuonista.

Orvaskedestä jopa 90 prosenttia on keratinosyyttejä eli sarveissoluja, jotka pysyvät yhdessä desmosomeiksi kutsuttujen liitosten avulla. Orvaskesi koostuu viidestä kerroksesta:

Sarveiskerros (stratum corneum)
Kirkassolukerros (stratum lucidum)
Jyväiskerros (stratum granulosum)
Okasolukerros (stratum spinosum)
Tyvisolukerros (stratum basale)
     
         
   

Kaavakuva orvaskedestä: tyvisolut muuntuvat vaihe vaiheelta litteiksi, tumattomiksi sarveiskerroksen soluiksi.


1 Sarveiskerros

2 Kirkassolukerros

3 Jyväiskerros

4 Okasolukerros

5 Tyvisolukerros

6 Tyvikalvo

 
         
Tyvisolukerros (stratum basale)
Tyvisolukerros on orvaskeden alin kerros. Tyvisolut sijaitsevat suoraan tyvikalvolla, joka erottaa orvaskeden selvästi verinahasta. Tyvisolut ovat emosoluja, jotka solunjakautumisen kautta uudistavat ihon solukkoa. Aktiivisen solunjakautumisen seurauksena tytärsolut siirtyvät vähitellen ulompiin kerroksiin, jossa ne läpikäyvät useita kehitysvaiheita. Tyvisolukerroksessa on myös melanosyyttejä eli pigmenttiä tuottavia ihon värisoluja.

Okasolukerros (stratum spinosum)
Okasolukerros on tyvikerroksen yläpuolella. Siinä ovat ensi kerran nähtävissä vakuolit eli solurakkulat (Odland bodies). Ne sisältävät orvaskeden rasvojen esiasteita levymäisten kaksoislipidikalvojen muodossa.
 
         
  Jyväiskerros (stratum granulosum)
Okasolukerroksen yläpuolella on jyväiskerros, jossa alkaa keratinosyyttien sarveistuminen (keratinisaatio). Nimensä kerros saa ulkonäöstään, joka johtuu keratohyaliinijyväsistä, jotka ovat proteiinihiukkasten kertymiä ja keratiinin esiastetta.

Kirkassolukerros (stratum lucidium)
Nimensä mukaisesti kirkassolukerros taittaa hyvin valoa. Kerroksen solut ovat litistyneet ja pakkautuneet tiiviisti. Solurajat eivät enää erotu.

Sarveiskerros (stratum corneum)
Sarveiskerros eli marraskesi on orvaskeden pintakerros. Sarveistuneiden solujen väleissä on orvaskeden rasvoja. Sarveiskerros ja erityisesti sen alin kolmannes muodostaa läpäisyesteen, joka on ihon todellinen suoja vieraita aineita vastaan.
  Keratiinin esiasteen, keratohyaliinin, lisäksi jyväset sisältävät soluja yhdistävää väliainetta.  
         
  Erikoistuminen ja ihon uusiutuminen
Erikoistumisvaiheessa elävät, lieriömäiset tyvisolut menettävät tumansa ja litistyvät sarveissoluiksi muuttaen prosessissa muotoaan ja koostumustaan. Solut läpäisevät elävien orvaskeden solujen ja sarveiskerroksen välisen suoja-alueen, jossa niistä vapautuu rasvoja.

Orvaskesi uusiutuu noin 28 päivässä jatkuvan solunjakautumisen, erikoistumisen / sarveistumisen ja sarveiskerroksen hilseilyn kautta.
 
Elektronimikroskooppinen kuva hilseilevistä sarveissoluista.
 
      lisää    
Home
sivun alkuun  
Vastuuvapauslauseke