 |
|
|
|
|
|
| |
Elimistön muiden kudosten tavoin ihon solut tarvitsevat energiaa ylläpitääkseen elintoimintojaan sekä kykyään lisääntyä, korjaantua ja kasvaa. Tämä energia on lähtöisin solujen sisäisistä aineenvaihduntaprosesseista. |
|
|
|
| |
|
|
|
|
| |
Verinahan verihuolto huolehtii tyvisolujen ravinteiden, kuten rasvojen, hiilihydraattien, proteiinien ja hapen saannista. Vapaiden rasvahappojen rooli, jos niitä on riittävästi, on tärkein energiantuotannolle. Mm. jyväiskerroksessa, johon erittyy vain vähän glukoosia, solut näyttävät käyttävän solukalvon hajoamisesta vapautuvia rasvahappoja energian tuotantoon.
Energiantuotannon keinot
Solut tuottavat energiaa kolmella eri tavalla:
 glykolyysi
sitruunahappokierto
respiratorinen ketju
Glykolyysi tapahtuu solulimassa ja on nopeasti aktivoituva energiantuotannon muoto. Sitruunahappokierto ja respiratorinen kierto eli biologinen hapettuminen tapahtuvat solun mitokondriossa.
|
|
Jokaisen verinahan nystyn läpi kulkee verisuonisilmukka, josta ravinteet voivat hajaantua lyhyen matkaa tyvikerrokseen.
|
|
| |
|
|
|
|
| |
Respiratorinen ketju - energiantuotannon ydin
Suurin osa energiasta tuotetaan respiratorisessa ketjussa. Kaikki rasvojen, hiilihydraattien ja aminohappojen entsymaattiset hajoamisprosessit johtavat tähän aerobisen aineenvaihdunnan kolmanteen vaiheeseen. Olennaista siinä on elektronien siirto. Eräät mitokondrion sisäkalvossa esiintyvät proteiinit toimivat elektroninkuljettajina. Eräät aineet, kuten NAD(P):tä käyttävä dehydrogenaasi, ubikinoni (koentsyymi Q10) ja sytokromi toimivat elektroni-vetyparien keräilypisteinä tai elektroninkuljettajina. |
|
Respiratorinen ketju on aineenvaihdunnan kolmas vaihe, ja siinä vetyatomit jakautuvat protoneiksi ja elektroneiksi. Elektronit kulkeutuvat siirtoketjua pitkin vastaanottavaan happimolekyyliin.
Syntyvä energia muuntuu kemialliseksi energiaksi (adenosiinifosfaatiksi, ATP). |
|
| |
 |
|
|
|
|
Elektroniketjussa vapautuva energia varastoituu kemiallisena energiana, adenosiinitrifosfaattina (ATP).
Ihon ikääntyminen ja elektroninkuljettaja
Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että koentsyymi Q10:n (CoQ10) puuttuminen respiratorisesta ketjusta on merkittävä tekijä solujen uusiutumiskyvyn heikkenemisessä. Puute johtuu mm. ikääntymisestä tai oksidatiivisesta stressistä. Sydän- ja verisuonitaudeista kärsiviä potilaita neuvotaankin kompensoimaan tätä puutetta ottamalla CoQ10:tä suun kautta.
Uusin tutkimus on osoittanut, että ikääntymisen merkkejä voidaan vähentää Q10:n paikallisella käytöllä.
YHTEENVETO
Aineenvaihdunnan kolmannella vaiheella, respiratorisella ketjulla, on tärkeä tehtävä ihosolujen energiantuotannossa. Tutkimus on osoittanut, että paikallisesti käytetty koentsyymi Q10, joka toimii elektroninkuljettajana ja elektroni-vetyparien keräilypisteenä, vähentää ikääntymisen merkkejä. |
|
|
Lähteet
Fritsch P. (1990): Dermatologie. 3. Auflage. Springer-Verlag * Heymann E. (1994): Haut, Haar und Kosmetik - Eine chemische Wechselwirkung. S. Hirzel Verlag Stuttgart * Plewig G., Jansen T., Schürer N. Y. (1997): Das Stratum corneum. Der Hautarzt 48: 510-521, Springer-Verlag * Raab W., Kindl U. (1991): Pflegekosmetik - Ein Leitfaden. Gustav Fischer Verlag Stuttgart, Govi-Verlag Frankfurt. |
|
| |
|
|
|
|
|
