 |
|
|
|
|
|
| |
Ihon pintaa peittää hydrolipidikalvo, veden ja rasvojen muodostama emulsio. Sen päätehtävä on toimia ulkoisena suojana bakteereja ja sieniä vastaan. Se myös pitää ihon joustavana.
Terveessä ihossa öljy ja kosteus ovat tasapainossa. Hydrolipidikalvo vaihtelee määrältään ja koostumukseltaan kehon eri osissa sekä riippuen ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä, kuten vuorokaudenajasta, vuodenajasta, ilmankosteudesta, ravinnosta, stressistä ja sairauksista.
Hydrolipidikalvon koostumus
|
|
|
|
| |
Ihon rakenteen ja keratinisaatioprosessin tarkastelu osoittaa, että ihon pinnalla on seuraavia aineita:
 |
hikeä ja talia |
|
sarveistumisprosessin tuottamia aineita (proteiinien hajoamistuotteita) |
|
hilseileviä sarveissoluja |
|
ihon alakerroksista pintaan noussutta vettä (transepidermaalista vettä, näkymätön hikoilu)
|
|
|
Keratinisaatio- eli sarveistumisprosessin aikana keratinosyytit menettävät vettä. Samalla alkaa orvaskeden lipidien muodostuminen ja kypsyminen. |
|
| |
 |
|
Ihon suojakalvo muodostuu seuraavista tekijöistä:
1 hiki
2 tali
3 hilseilevät korneosyytit
4 sarveistumisprosessi
5 orvaskeden kautta poistuva vesi |
|
| |
|
|
|
|
| |
Hydrolipidikalvon merkitys
Yksi hydrolipidikalvon tehtävistä on suojata elimistöä vierailta aineilta. Samalla se ylläpitää ihon kimmoisuutta. Lievästi happamista aineosista, kuten maitohaposta, pyrrolidiini-karboksyylihaposta ja aminohapoista johtuen hydrolipidikalvon hydrofiiliset osat muodostavat suojaavan happovaipan. |
|
lisää  |
|
| |
|
|
|
|
