 |
|
|
|
|
|
Kolmannelle vuosikymmenelle tultaessa iho on jo alkanut muuttua. Ihon suojatoiminto heikkenee. Solujen aineenvaihduntaprosessit hidastuvat, ja ihon kosteus ja kimmoisuus vähenevät.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ikä ei ole ihon kunnon kannalta ratkaiseva tekijä: ihon vanhenemiseen vaikuttavilla ympäristötekijöillä on suuri merkitys. Ihon jäntevyys ja kimmoisuus sekä orvaskeden uusiutumiskyky alkavat valolta suojatuilla alueilla vähentyä vasta myöhäisellä iällä. Nämä muutokset alkavat sitävastoin ennenaikaisesti alueilla, jotka ovat alttiita valolle. |
|
Valolle altteimpia alueita ovat kasvot, olkapäät, rinta ja kämmenselät. |
|
|
|
|
|
|
|
  |
|
Ihon vanhenemiseen vaikuttavat sekä
A sisäiset tekijät että
B ulkoiset tekijät |
|
|
|
|
|
|
|
Ihon vanhenemista aiheuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät
Ikääntyvän ihon ulkonäköön ja toimintaan vaikuttavat monet eri tekijät. Normaali biologinen surkastuminen on sisäsyntyistä eivätkä ulkoiset tekijät voi säädellä sitä. Tähän prosessiin kuuluvat:
 solujen uusiutumiskyvyn heikkeneminen
tali- ja hikirauhasten erityksen väheneminen
vähentynyt estrogeenin
tuotanto
Ihon ennenaikaista vanhenemista aiheuttaviin ulkoisiin tekijöihin kuuluvat pääasiassa:
altistuminen UV-säteilylle ja vapaiden radikaalien muodostuminen
päihteiden (tupakan, alkoholin) käyttö
ilmaston ja sään vaikutukset
Tali- ja hikirauhasten vähentynyt eritys
Tali- ja hikirauhasten erityksen väheneminen iän myötä saa aikaan sen, että hydrolipidikalvon ja suojaavan happovaipan rakenteelle välttämättömiä aineita on liian vähän. Tuloksena on kuiva, halkeileva iho, jossa on lipidivajausta. Tällainen iho reagoi paljon herkemmin useiden puhdistustuotteiden sisältämiin saippuoihin ja emäksisiiin liuoksiin. Näiden tuotteiden käyttö poistaa iholta enemmän orvaskeden lipidejä. Sen vuoksi iho kuivuu enemmän, koska veden poistuminen orvaskeden kautta (TEWL) lisääntyy. Ihosta tulee karhea ja sarveiskerrokseen ilmestyy pieniä halkeamia. Iho muuttuu kireäksi ja saattaa kutista. |
|
Estrogeenillä on suotuisa vaikutus ihon kosteustasapainoon. Estrogeenin tuotanto vähenee vaihdevuosi-iässä. Se saa ihossa aikaan rakenteellisia muutoksia. |
|
|
|
|
|
|
|
Ulkonäössä ja kudoksissa tapahtuvat muutokset
Ikääntyvän ihon ulkoiset muutokset ovat seuraavanlaisia ihon kolmessa kerroksessa eli ihonalaiskerroksessa (subcutis), verinahassa (dermis) ja orvaskedessä (epidermis). Ihon vanhetessa ihonalaiskerroksen rasvakudos ohenee ja sidekudos menettää säikeisen rakenteensa sekä kykynsä sitoa vettä. Elastiset säikeet rappeutuvat, ja iho rypistyy. Orvaskedessä yksittäisten kerrosten tarkkarajaisuus häviää, ja solut kutistuvat. Orvaskesi ohenee. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
Ihon normaalissa ikääntymisprosessissa iho ohenee. Sidekudos menettää normaalia säikeisyyttään ja kykyään sitoa vettä.
1 Sarveiskerros
2 Orvaskesi
3 Verinahan nystykerros
4 Verinahka |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
lisää  |
|
