 |
|
|
|
|
|
Diabeteksen aiheuttamille ihomuutoksille on tyypillistä kuivuus, kutina, tulehdusherkkyys ja haavojen hidas paraneminen (esim. diabeetikon jalkahaava). Ulkus eli haavauma on syvä ihovaurio, joka läpäisee orvaskeden tyvikalvon ja voi ulottua verinahkaan tai ihonalaiskerrokseen asti. Haavauma paranee, kun nekroottinen eli kuollut kudos on hilseillyt pois. Tilalle muodostuu arpikudosta.
Haavauman aiheuttajana voi olla joko paikallinen ihovaurio tai yleistauti. Haavauman syntyyn johtavien ihovaurioiden taustalla olevat mekanismit ovat:
Diabeetikon jalka
Painehaavat. Diabeetikon jalassa esiintyvät haavat johtuvat diabeteksen aiheuttamasta hermovauriosta ja jalkaan kohdistuvasta, epänormaalista rasituksesta. Verenkiertohäiriöt ja hidastunut haavan paranemisprosessi pahentavat tilannetta ja johtavat usein salakavalien painehaavojen syntyyn ja bakteeritulehduksiin.
Muista syistä johtuvia haavaisia ihovaurioita:
Valtimo- ja laskimoverenkiertohäiriöt
Säärihaavojen (ulcus cruris) aiheuttajana on 90 prosentissa tapauksista krooninen laskimoiden vajaatoiminta. Säärihaavoja aiheuttavat lisäksi myös valtimoverenkierron häiriöt.
Mekaaniset vammat, kuten painehaavat
Painehaavan syynä on tiettyyn ihoalueeseen kohdistuva, pitkään kestävä ulkoinen paine, joka johtaa verenkierron heikentymiseen. Painehaavaa esiintyy yleisimmin vuodepotilailla, jotka eivät pysty liikkumaan tarpeeksi tai lainkaan.
|
|
Diabeteksesta johtuvien hermovaurioiden aiheuttamat painehaavat (malum perforans) kehittyvät jalkapohjaan. Ne alkavat yleensä kovettumista. |
|
|
|
|
|
|
|
Fyysiset, kemialliset ja mikrobiset haitta-aineet
Fyysisiin haitta-aineisiin kuuluu esimerkiksi sädehoito. Kemialliset aineet, etenkin emäkset, voivat aiheuttaa haavaisia ihovaurioita. Mikrobien aiheuttamat haavaumat ovat Euroopassa erittäin harvinaisia, mutta tropiikissa yleisempiä. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Haavaumien hoito ja tukihoito
Lääketieteellisten, fyysisten ja kirurgisten hoitojen lisäksi eräät lääkeaineita sisältävät ihonhoitotuotteet ovat ihanteellisia haavaisten ihomuutosten tukihoidossa (varoitus: liian suureen ureapitoisuuteen liittyy maseraation riski.) Vaurioituneen ja/tai tulehtuneen ihon hoitoon sopivat dekspantenolia sisältävät tuotteet. Ennaltaehkäisyyn ja tukihoitoon soveltuvat seuraavat lääkinnälliset ihonhoitotoimenpiteet:
|
|
Tyypillinen laskimoperäinen säärihaava (jalan sisäsyrjässä). |
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
LÄHTEET: Agner T., Serup J. (1989): Seasonal variation of skin resistance to irritants. Br J Dermatol 121: 323-328 • Dörschner A. (1997): Sensitive Skin – A Formulators Point of View. SÖFW-Journal 5/97: 281-285 • Fartasch M., Diepgen T. L. (1992): The barrier function in atopic dry skin. Acta Dermato Venereologica Suppl. 176: 26-31 • Fartasch, M., Diepgen, T.L., Bassukas, I.D. (1991): Ultrastrukturelle Untersuchungen zur Funktion der Hornschichtbarriere an der nicht-ekzematösen Haut von Atopikern; Allergologie, Jahrg. 14 (8): 315-321 • Fritsch, P. (1990): Dermatologie. 3. Auflage. Springer-Verlag • Frosch J. P., Wissing Ch. (1982): Cutaneous Sensitivity to Ultraviolet Light and Chemical Irritants. Arch Dermatol Res 272: 269-278 • Goulden U., Clark SM., Mc Geown C.,Cunliffe WJ. (1997): Treatment of acne with intermittend isotretinoin. Br J Dermatol 137(1): 106-108 • Gunstone, F.D. (1992): Gamma linolenic acid - occurrence and physical and chemical properties. Prog Lipid Res (31) 145-161 • Heymann Eucerin® . (1994): Haut, Haar und Kosmetik - Eine chemische Wechselwirkung. S. Hirzel Verlag Stuttgart • Hollmann, J., Melnik, B.C., Lee, M.-S., Hofmann, U., Plewig, G. (1991): Stratum-corneum- und Nagellipide bei Patienten mit atopischer Dermatitis. Hautarzt (42) 302-306 • Hrsg.: Beiersdorf AG. Neurodermitis (1995): Therapie mit Nachtkerzensamenöl. Grundlagen, Klinische Studien, Kasuistiken. • J‡nossy, M., Raguz, J.M., Rippke, F., Schwanitz, H.J. (1995): Effekte einer 12,5%igen Nachtkerzensamenöl-Creme auf hautphysiologische Parameter bei atopischer Diathese. H+G (70) 496-500 • Judge M. R., Griffiths H. A., Basketter D. A., White I. R., Rycroft J. G., McFadden J. P. (1995): Variation in response of human skin to irritant challenge. Contact Dermatitis 34: 115-117 • Kawashima, M. et al. (1990): Quantitative analysis of ceramides in the stratum corneum of aged skin and atopic dermatitis. J. Invest. Dermatol. Vol. 94 (4), 541 • Lammintausta K., Maibach H. I., Wilson D. (1988): Irritant reaction in males and females. Contact Dermatitis 17: 276-280 • Maas-Irslinger, R., Gaßmüller, J., Tausch, I. (1995): Wirkung von Nachtkerzensamenöl-Creme (12,5 %) bei atopisch trockener Haut. (Poster) 38. DDG-Tagung, Berlin, 29.4.-3.5. • Maibach H. I., Lammintausta K., Berardesca Eucerin® ., Freeman S. (1989): Tendency to irritation: Sensitive skin. J Am Acad Dermatol 21: 833-835 • Maibach H. I., Wilhelm K. P. (1990): Factors Predisposing to Cutaneous Irritation. Dermatologic Clinics 8 (1): 17-22 • Melnik, B. (1993): Gamma-Linolensäure zur Prophylaxe und Therapie des atopischen Ekzems. Hautnah derm (1) 70-79 • Melnik, B., Plewig, G. (1993): Externe Behandlung des atopischen Ekzems mit Gammalinolensäure? Hautarzt (44) 604-605 • Niedner R., Ziegenmeyer J. (1992): Dermatika. Wissenschaftl. Verlagsgesellschaft mbH Stuttgart • Pinnagoda J., Tupker R. A., Coenraads P. J. et al. (1989): Prediction of susceptibility to an irritant response by transepidermal water loss. Contact Dermatitis 20: 341-346 • Proksch, Eucerin® . (1994): Harnstoff in der Dermatologie. Dtsch. med. Wschr. 119: 1126-1130 • Raab, W. (1989): Biochemie, Pharmakologie und Toxikologie von Harnstoff. Hautarzt, Supplement 9: 23-26 • Raab W., Kindl U. (1991): Pflegekosmetik - Ein Leitfaden. Gustav Fischer Verlag Stuttgart, Govi-Verlag Frankfurt • Rawlings, A.V., Conti, A., Rogers, J., Verdejo, P., Harding, C.R. (1994): Stratum corneum ceramide one: variations in linoleate content and correction of levels following topical essential fatty acids treatment (abstr.). J Invest Dermatol (102) 643 • Schmitt G. J. (1992): Sensitive Skin. Versuch einer Definition. In: Empfindliche Haut, Klaschka (Hrsg.). Diesbach Verlag Berlin: 150-154 • Schöpf, Eucerin® . (1992): Vortrag "Harnstoff und trockene Haut". Wissenschaftliches Symposium, Salzburg, Dezember • Stathakis V., Kilkenny M., Marks R. (1997): Descriptive epidermiology of acne vulgaris in the community. Ausralas J Dermatol (Australia), 38(3): 115-123 • Thestrup-Pedersen, K., Söderberg, U., Jensen, A.R. et al. (1992): Skin physiological parameters in patients with atopic dermatitis before and after the use of emollients with and without essential fatty acids. Aus: Book of Abstracts, 18th World Congress of Dermatology, New York City, June 12-18 • Tupker R. A., Pinnagoda J., Coenraads P. J. et al. (1990): Susceptibility to irritants: role of barrier function, skin dryness and history of atopic dermatitis. Br J Dermatol 123: 199-205 • Weiß J. (1985): Prophylaxe und Therapie von Ekzemen. Dt. Derm. 33: 7. • Werner Y., Lindberg M. (1985): Transepidermal water loss in dry and clinically normal skin in patients with atopic dermatitis. Acta Dermato-venereologica 65: 102-105 • Wilhelm D., Elsner P., Maibach H. I. (1991): Standardized trauma (tape stripping) in human vulvar and forearm skin. Acta Derm Venereol (Stockh) 71: 123-126 • Wilhelm K. P., Maibach H. I. (1989): Susceptibility to acute irritant dermatitis: Correlation to individual biophysical skin properties. J Invest Dermatol 92 (3): 541 • Wohlrab, W. (1992): Vortrag: "Harnstoff-Einfluß auf die epidermale Zellerneuerung gemessen mit einer nichtinvasiven Methode." Wissenschaftliches Symposium, Salzburg, Dezember • Yamamoto, A. et al. (1989): Stratum corneum lipid abnormalities in atopic dermatitis. Arch Dermatol Res. (283) 219-223, 1991.11 Lloyd, D.H.: Essential fatty acids and skin disease. J small Anim Pract (30) 207-212. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
