 |
|
|
|
|
|
| |
Ulkoisten tekijöiden aiheuttama kuormitus ei kohdistu yhtä voimakkaana kaikkiin ihoalueisiin. Joillakin ihoalueilla, kuten käsien ja kainaloiden iholla, vallitsevat lisäksi tavanomaisesta poikkeavat fysiologiset olosuhteet, jotka vaikuttavat niiden suojan ja hoidon tarpeeseen.
Käsien iho vaatii erityistä hoitoa
Päivittäisiä kodin, toimiston ja pihan askareita tehtäessä käsien iho joutuu kosketuksiin veden, pinta-aktiivisten aineiden ja liuottimien kanssa ja rasittuu siten erityisen voimakkaasti. Lisäksi käsien iho on fysiologisilta erityispiirteiltään sellainen, että se tarvitsee enemmän lipidejä. |
|
|
|
| |
|
|
|
| |
|
Jos iho joutuu usein kosketuksiin veden kanssa, se voi kuivua ja ihon suojatoiminto voi häiriintyä vakavasti. Siksi on tärkeää, että käsien ihon puhdistukseen ja hoitoon käytetään tuotteita, jotka palauttavat ihoon sen menettämiä lipidejä. |
|
| |
|
|
|
| |
Käsien ihon liiallinen rasittaminen johtaa nopeasti ihon suoja- ja uusiutumismekanismien ylikuormittumiseen ja voi vaurioittaa ihon suojatoimintoa. Vaurioituneella, halkeilevalla, kuivalla ja herkällä iholla on suurempi taipumus ihottumaan eli ekseemaan.
Siksi on tärkeää, että käsien ihon puhdistukseen ja hoitoon käytetään tuotteita, jotka palauttavat ihoon sen menettämiä lipidejä, ylläpitävät fysiologista pH-arvoa ja edistävät ihon uusiutumisprosessia.
Deodoroivaa "hoitoa" estämään kehon hajuja
Kainaloiden ihon pH-arvo on 6,5, eli huomattavasti korkeampi kuin fysiologinen pH-arvo 5,5. Tästä syystä sanotaan, että kainaloiden alueella happovaipassa on fysiologinen aukko. Korkeampi pH-arvo vaikuttaa bakteerien kasvuun kainaloissa. Talin ja hien aineenvaihdunnassa muodostuu suurempia määriä hajuja synnyttäviä aineita, mikä voi saada aikaan voimakasta, epämiellyttävää hajua.
|
|
5–10 % väestöstä kärsii käsien ihottumasta. Työikäisestä väestöstä ihottumasta kärsivien osuus on 15–35%. Käsien ihottuma on 35 %:n osuudellaan yleisin kaikista ammattitaudeista. |
|
| |
|
|
|
|
|
Kehon hajujen ehkäiseminen on osa vartalonhoitoa, ja tarkoitukseen on olemassa useita erilaisia menetelmiä:
 hajun peittäminen hajusteella
hikoilun sääteleminen antiperspiranteilla
bakteerien kasvun sääteleminen muuttamalla ihon pH-arvoa tai käyttämällä antiseptejä
Lääketieteellisesti on viisasta yhdistää antisepti, antiperspirantti ja hapan pH. Lääkkeenomaisessa deodorantissa tehon lisäksi aineosien soveltuvuus iholle on ratkaiseva tekijä.
|
|
Deodoranttien soveltuvuus iholle on tärkeää erityisesti ihmisille, joilla on herkkä iho, deodorantti-intoleranssi tai ihotauteja, kuten neurodermatiitti tai psoriaasi. |
|
| |
|
|
|
|
| |
 |
|
|
|
| |
|
|
|
|
|
YHTEENVETO:
Eräät ihoalueet, kuten kädet ja kainalot, vaativat sekä ulkoisten että fysiologisten tekijöiden vuoksi erityistä hoitoa. Näihin erityistarpeisiin suunnitelluilla lääketieteellisillä puhdistus- ja hoitotuotteilla on tärkeä tehtävä näiden ihoalueiden terveyden palauttamisessa ja ylläpitämisessä. |
|
|
Lähteet
Billek D. (1994): Kosmetische PZ 49: 4-7 * Fritsch, P. (1990): Dermatologie. 3. Auflage. Springer-Verlag * Fritz K., Sepehrmanesh M. (1994): Anwendungsstudie zu einer Pflege- und Reinigungspräparate-serie. hautnah derm 10: 226-228 * Heymann E. (1994): Haut, Haar und Kosmetik - Eine chemische Wechselwirkung. S. Hirzel Verlag Stuttgart * Kolaczinski G. (1990): Seifen: Chemische Bestandteile. Springer-Verlag, Hautreinigung mit Syndets/Braun-Falco O., Korting H. C. (Hrsg.): 18-23 * Niedner R., Ziegenmeyer J. (1992): Dermatika. Wissenschaftl. Verlagsgesellschaft mbH Stuttgart * Raab W. (1990): Skin Cleansing in Health and Disease. WMW Suppl. 108: 4-10 * Raab W., Kindl U. (1991): Pflegekosmetik - Ein Leitfaden. Gustav Fischer Verlag Stuttgart, Govi-Verlag Frankfurt * Sepehrmanesh M., Schreiner V., Schmucker R. (1995): Untersuchungsergebnisse eines Reinigungspräparates auf Ölbasis an gesunder und erkrankter Haut. hautnah derm 11: 282-288 * Tronnier H. (1981): Irritative Waschmittelschädigungen. Experiment und ! Klinik. Parfümerie und Kosmetik 62: 388. |
|
| |
|
|
|
|
|
